Jalanjälki

Taustatietoa ilmastonmuutoksesta

Jalanjälki

Taustatietoja ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutos on erityisongelma

Teksti: Pinja Sipari/Ilmastoterveiset etelästä-hanke, BMOL ry

Ilmastonmuutos on moniin muihin kestävyyshaasteisiin verrattuna valtavan suuri ja jo itsessään hyvin monimutkainen ilmiö. Toisaalta ilmastonmuutoksen ratkaisut edustavat samalla myös kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa laajasti. Seuraavassa ilmastonmuutoksen syyt, seuraukset ja ratkaisumallit on selitetty hyvin tiiviisti.

Ihmisen toiminta muuttaa ilmastoa

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan luonnollisen kasvihuoneilmiön voimistumista. Kasvihuoneilmiö on ilmiö, jossa eräät ilmakehän kaasut, mm. vesihöyry ja hiilidioksidi, toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa: ne päästävät auringon valon maan pinnalle, mutta estävät osaa lämmöksi muuttuneesta auringon säteilystä karkaamasta takaisin avaruuteen. Luonnollinen kasvihuoneilmiö pitää planeettamme elämälle suotuisana; ilman sitä keskilämpötila maapallolla olisi -18°C eli 33°C nykyistä kylmempi.

Nykyinen ilmastonmuutos on syntynyt, koska ihmiskunta tuottaa valtavia määriä kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä ja tämän seurauksena ilmasto muuttuu. Tärkeimpiä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Merkittävin päästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden eli hiilen, öljyn ja maakaasun käyttäminen energiantuotannossa ja liikenteessä. Kasvihuonekaasuja syntyy myös mm. maataloudessa, teollisuuden prosesseissa, kaatopaikoilla ja metsäpaloissa.

Ilmastonmuutos ja etelän äänet

Ilmasto on muuttunut aina, mutta nykyinen teollisen vallankumouksen puitteissa aiheutunut muutos on poikkeuksellisen nopea. Ilmastonmuutoksen perimmäisenä syynä ovatkin ongelmat yhteiskuntajärjestelmiemme rakenteissa. Niiden synty on liittynyt teolliseen vallankumoukseen, kulutusyhteiskunnan kehitykseen, energiapolitiikkaan ja markkinoiden toimintaan. Ilmastokysymysten ymmärtämisessä keskeisessä roolissa ovatkin luonnontieteen kysymysten hallinnan lisäksi kysymykset yhteiskuntien toiminnasta sekä moraalista, arvoista ja oikeudenmukaisuudesta.

Ihmisille ilmastonmuutos aiheuttaa luonnonolojen muutosten lisäksi yhteiskunnallista levottomuutta ja epätasa-arvoa, puutteita ihmisoikeuksien toteutumisessa, ruoantuotannon vaikeutumista, sairauksien leviämistä ja taloudellista epävakautta.

Muutokset näkyvät luonnossa ja yhteiskunnissa

IImastonmuutoksen seurauksena sademäärät, lämpötilat ja ilmakehän kaasukoostumus muuttuvat maapallolla. Muutokset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta pääsääntönä on, että lämpötilat nousevat ja muut sääolot äärevöityvät: kuivuudet ja rankkasateet lisääntyvät ja myrskyt voimistuvat. Lisäksi lumen ja jäätiköiden määrä vähenee ja merenpinta nousee. Luonnossa tämä merkitsee vaikeuksia monien eliölajien selviytymiselle, kun ne eivät ehdi sopeutua ilmaston nopeaan muuttumiseen. Toisaalta joitakin lajeja ilmaston muuttuminen hyödyttää.

Ihmisille ilmastonmuutos aiheuttaa luonnonolojen muutosten lisäksi yhteiskunnallista levottomuutta ja epätasa-arvoa, puutteita ihmisoikeuksien toteutumisessa, ruoantuotannon vaikeutumista, sairauksien leviämistä ja taloudellista epävakautta.

Nykyisen tiedon valossa ilmastonmuutosta ei ole enää mahdollista pysäyttää, sillä jo aiheutetut ilmastopäästöt lämmittävät ilmakehää vielä satojen vuosien ajan. Ihmisen toiminnan vaikutus ilmastonmuutoksen etenemisessä on kuitenkin ratkaiseva ja katastrofaalinen ilmastonmuutos voidaan edelleen estää, jos niin halutaan. Mukaan ilmastotoimiin tarvitaan valtioita, kuntia, yrityksiä, kansalaisyhteiskuntaa ja kouluja, sekä näissä toimivia ihmisiä. Heillä ja meillä kaikilla on työssä oma roolimme.

Järkevät valinnat ratkaisevat

Ilmastonmuutoksen riittävä hillitseminen vaatii suuria muutoksia elämäntavassamme: hillintätoimia on tehtävä niin energiantuotannossa, teollisuudessa, liikenteessä, asumisessa, kuin maataloudessakin. Myös luonnon omien hiilinielujen, kuten metsien ja maaperän, hiilensidontakykyä tulee pyrkiä vahvistamaan. Käytännössä yhteiskunnallinen muutos tehdään kehittämällä uusia ratkaisuja ja viemällä niitä käytäntöön lainsäädännön, tukien ja verotuksen, hyvän yhdyskuntasuunnittelun, koulutuksen ja viestinnän keinoin, tutkimalla ja kehittämällä uusia tuotteita ja palveluita, sekä tuomalla ilmastoasioita jatkuvasti esiin eri yhteyksissä, tarkastellen asioiden tilaa ja toimintatapoja rakentavan kriittisesti.

Ilmastonmuutos ei ole ainoa ympäristöongelma, vaan se on osa moninaista nykymaailmaa riivaavaa ympäristö- ja kestävyysongelmien vyyhtiä. Muita ympäristökysymyksiä ovat  esimerkiksi merten roskaantuminen, luonnonvarojen tuhlaaminen, kaupunki-ilman huono laatu, merien happamoituminen ja kesäiset sinileväkukinnot Itämeressä. Joskus eri ympäristöongelmilla on yhteyksiä toisiinsa, joskus taas ei. Myös ongelmien laajuus vaihtelee: jotkut ympäristökysymykset voivat olla paikallisesti merkittäviä, toiset alueellisia ja jotkut, kuten ilmastonmuutos, vaikuttavat koko maapallon toimintaan.

Ilmastonmuutos ja etelän äänet

Jotta ympäristökysymyksiä voitaisiin pätevällä tavalla ratkaista, on tunnettava juuri kyseisen ongelman syyt ja parhaat ratkaisumallit, jotka siihen vaikuttavat. Jos tavoittelee muovitonta lähiluontoa, kannattaa laittaa roskat roskakoriin ja vaatia kunnalta kannellisia roskapönttöjä ulkoilualueille, jotta muovinriekaleet eivät karkaa tuulen mukana vesistöihin. Roskaantumiseen puuttuminen ei kuitenkaan vaikuta esimerkiksi siihen, että Etelä-Suomessa on todella vähän vanhoja metsiä, jotka olisivat tärkeitä uhanalaisten lajien turvaamiseksi. Roskaantumiseen ja aarniometsien vähenemiseen liittyvät ongelmat vaativat aivan erilaisia ratkaisukeinoja.

Myös ilmastonmuutoksen hidastamisessa toiset toimet ovat tehokkaampia kuin toiset. Esimerkiksi kierrättäminen on yleisesti hyvä asia, mutta ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta on selvästi tärkeämpää luopua fossiilisten energiantuontantomuotojen käytöstä sekä vähentää lentomatkailua ja suosia kasvisruokaa.

Odotettavissa on, että ilmastonmuutos estää köyhyyden vähentymisen maailmasta ja sen aiheuttama vesi- ja ruokapula johtaa ihmisten välisiin konflikteihin ja jopa sotiin.

Muutoksia luvassa

Koska ilmastonmuutoksen seurauksia ja vaikutuksia ei voida enää kokonaan estää, on niihin alettu myös jo sopeutua. Sopeutumistoimien tarkoituksena on vähentää luonnonjärjestelmien ja yhdyskuntien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Käytännössä vaikutuksiin voidaan sopeutua mm. ottamalla ilmasto-olojen muutokset huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa, kehittämällä vakuutusjärjestelmiä sekä suojelemalla kosteikkoalueita, metsiä ja maatalousjärjestelmien monimuotoisuutta.

YK on keskeisin toimija valtioiden välisen ilmastonmuutoksen vastaisen työn järjestämisessä. Uusin kansainvälinen ilmastosopimus saatiin aikaan neuvotteluissa Pariisissa joulukuussa 2015. Sopimus astui voimaan hyvin nopeassa aikataulussa jo marraskuussa 2016.

Pariisin sopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita, vaan valtiot sitoutuvat sopimuksessa valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan omat kansalliset päästötavoitteensa. Yleisenä tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Vuoden 2018 tietojen mukaan sovitusta 1,5 asteen tavoitteesta ollaan vielä kaukana, sillä esimerkiksi Euroopan unionin asettamat tavoitteet johtavat kolmen asteen lämpenemiseen. Tällä hetkellä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa keskitytään sopimaan Pariisin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista.

Jotta ilmastokriisi voidaan ratkaista, tarvitaankin kansainvälisen yhteistyön ja valtioiden toimien lisäksi paikallishallinnon (kuntien), yksityissektorin (yritysten), kansalaisyhteiskunnan (järjestöjen) ja kansalaisten laajaa osallistumista työhön.

Ilmastonmuutos Etelässä ja Pohjoisessa

Eri puolilla maailmaa asuvat ihmiset ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat ilmastopäästöjä erilaisia määriä, ja myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat paikasta riippuen erilaisia. Historiallisesti kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa on teollisuusmaiden aiheuttamia, ja tälläkin hetkellä ne aiheuttavat yli puolet maailman vuosittaisista päästöistä, vaikka niissä asuu vain viidennes väestöstä. Vastaavasti kaikkein vähiten kehittyneissä maissa asuu kymmenesosa maailman väestöstä, ja ne tuottavat alle prosentin kaikista hiilidioksidipäästöistä.

Ilmastonmuutos ja etelän äänet

Kehittyvien maiden nopean väestönkasvun ja teollistumisen vuoksi niiden osuus päästöistä on kasvussa, ja vuonna 2025 niiden arvioidaan olevan jo lähes puolet maailman päästöistä. Samalla päästöt lisääntyvät edelleen myös monissa teollistuneissa maissa.

Epäreilut muutokset

Vaikka ilmastonmuutos on valtaosin teollisuusmaissa aiheutettu, kohdistuvat sen vaikutukset voimakkaimmin sellaisiin ihmisiin ja ihmisryhmiin, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa, eli sosiaalisista, taloudellisista, poliittisista tai muista syistä marginalisoituneita. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kehitysmaiden kansalaisia, tulevia sukupolvia sekä monia alkuperäiskansoja, kuten saamelaisia Suomessa.

Tällä hetkellä pahiten uhattuja ovat pienet saarivaltiot, jotka voivat hävitä kokonaan merenpinnan noustessa, mutta myös monet muut maat ovat vaikeuksissa. Kuivuudesta johtuva vesipula ja satojen väheneminen sekä tarttuvien tautien leviäminen aiheuttavat näissä maissa suuria ongelmia. Odotettavissa on, että ilmastonmuutos estää köyhyyden vähentymisen maailmasta ja sen aiheuttama vesi- ja ruokapula johtaa ihmisten välisiin konflikteihin ja jopa sotiin. Joidenkin ihmisten on muutettava pois asuinalueiltaan elinympäristöjen tuhouduttua, jolloin heistä tulee ilmastopakolaisia. Suurempien ongelmien lisäksi kehitysmailla on myös teollisuusmaita huonommat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutoksessa onkin mitä suurimmissa määrin kysymys oikeudenmukaisuudesta ja ihmisoikeuksista. Ilmasto-oikeudenmukaisuuden ytimessä on kysymys siitä, kuka ilmastonmuutoksen on aiheuttanut, ja kuka siitä joutuu kärsimään. Kansainvälinen yhteisö on hyväksynyt joukon perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, joiden tavoitteena on turvata ihmisarvoinen elämä jokaiselle ihmiselle. Jotta ilmasto-oikeudenmukaisuus toteutuisi, tulisi ihmisoikeuksien toteutua myös ilmaston lämpenemisen muuttamassa maailmassa. YK:n mukaan ilmastonmuutos kuitenkin vaarantaa jo tälläkin hetkellä ainakin seuraavien ihmisoikeuksien toteutumisen: itsemääräämisoikeus, oikeus elämään, kehittymiseen, ruokaan, veteen ja sanitaatioon, terveyteen, asuntoon, koulutukseen ja yhteiskunnan toimintoihin osallistumiseen.

Etelässäkin toimitaan

Usein globaalin etelän maista puhutaan hädänalaisina ja kehitysapua tarvitsevina toimijoina. Ne toden totta ovat vähiten syyllisiä esimerkiksi ilmastonmuutokseen, mutta joutuvat kärsimään sen seurauksista eniten. Köyhien maiden mahdollisuudet varautua ja sopeutua ilmiöön ovat myös pienemmät kuin rikkailla mailla. Tästä syystä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on sovittu ilmastorahoituksesta, jonka avulla köyhimpien maiden ilmastotoimia tuetaan. Tuen tarpeesta ollaan melko yksimielisiä, mutta sen määrä ja kriteerit ovat viime vuosina olleet ilmastoneuvotteluiden keskeinen kipukohta.

Tuen tarpeesta huolimatta Etelän maat eivät ilmastotoimissakaan ole niitä passiiviseksi jääviä tukien vastaanottajia, joina ne jostain syystä usein kuvataan. Aktiiviset toimijat torjuvat ilmastonmuutosta ja sen seurauksia valtioiden organisaatioissa, kunnissa, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja kansanliikkeissä niin Etelässä kuin Pohjoisessakin.

Scroll to Top